2-4 raajaa ja pulssi, kiitos

Itsenäisenä uranaisena olen taipuvainen paheksumaan aktiivisesti parisuhdetta etsiviä ihmisiä. Aionkin nyt paheksua tällaisia ihmisiä täysin avoimesti kokonaisen merkinnän verran.

Ensinnäkään en kannata näkemystä jostain ennalta määrätystä kosmisesta sielunkumppanista, vaikka parhaimmillaan toki romanttisissa yhteyksissä voi tuntua siltä, että tämä henkilö on juuri minulle tarkoitettu. Olisi kuitenkin aika tyhmää, minusta, jos tällaisia henkilöitä olisi maailmassa vain yksi.

Noh, sitten vaikuttaa usein siltä, että jotain ihmeen sielunkumppania ja ikuista rakkautta metsästävät ihmiset haluavat elämäänsä sisällön tästä epämääräisestä unelmahenkilöstä. Väärin! Hankkikaa nyt herran tähden sitä sisältöä jostain muualta! Sisällöttömät ihmiset noin muutenkin ovat ikävystyttäviä. Enkä minä ainakaan haluaisi ryhtyä parisuhteeseen henkilön kanssa, joka on sitä mieltä, että maagisesti korjaan koko hänen elämänsä mielekkääksi, niin että kukkasia ja perhosia vaan lentelee.

Ymmärrän toki läheisyydenkaipuun ja sen, että "yksin" voi olla ankeaa, mutta onhan sitä nyt hitto maailmassa vaikka mitä muutakin oikeasti päheetä kuin lepertely ja kynttiläillalliset. Sitä tuskin tarvitsee mainita, ettei se parisuhteilukaan ole lepertelyä ja kynttiläillallisia, oikeasti.

Onhan se jollain tapaa sosiaalisesti hyväksyttävämpää kanavoida sisällön kaipuu ja yleinen häiriintyneisyys parinmuodostuspakkomielteeksi kuin vaikkapa mummojen potkimiseen. Ja sitten tietysti nämä biologiset asiat ja lisääntyminen, jotka kaiketi ovat jotain perustavanlaatuisia asioita jollain hyvin primitiivisellä tasolla... mutta jätkät, hei! Ei kukaan jaksa katsella jatkuvaa valitusta siitä, ettei saa ketään eikä koskaan löydä sitä oikeaa. Sellainen on ihan tappavan tylsää. Mummonpotkijat ovat varmasti mielenkiintoisempia.

Lisäksi etenkin naisilla tuntuu olevan taipumusta listata ominaisuuksia, joita he ehdottomasti vaativat kuvitteelliselta pariutumiskumppaniltaan - ja nimenomaan kuvitteelliselta. Usein nämä ominaisuudet ovat paitsi täysin utopistisia myös ristiriidassa keskenään ja takaavat sen, ettei tällainen listaava henkilö koskaan varmasti löydä ketään odotuksiaan vastaavaa. Onko sillä loppujen lopuksi jotain seksuaalista väliä, ettei muuten hurmaava yksilö ole 180-185 cm pitkä eikä omista kahta tiibetinspanielia?

Kaiken kukkuraksi tätä 180-185 cm pitkää tiibetinspanielinomistajaa etsitään sitten jostain baareista! Mitä ihmettä! Eipä sillä, etteivätkö 180-185 cm pitkät tiibetinspanielinomistajat kävisi baareissa, mutta käyvät ne varmaan muuallakin. Niihin saattaa jopa tutustua vahingossa ihan yrittämättä. Ja jos tämä rakkaus on vieläpä ennalta tähtiin kirjoitettu niin hittoako sitä pitää etsimällä etsiä.

Lopuksi haluan vielä todeta, että kootkaa itsenne, veljet ja siskot!