Hymyileviä epähenkilöitä

Katalaa on se, kun pahaa-aavistamatta haluaa hieman katsella Simpsoneita televisiosta ja töllön avattua ruudulle lävähtää lauma vähämielisesti virnisteleviä naisihmisiä. En tiedä mitä kohumissiä tällä kertaa valitaan, mutta kunnon naishenkilön tavoin minusta on kaikin puolin mukavaa inhota kaikenlaisten karjamarkkinoiden ehdokkaita.

Jonkinlainen käännekohta ihmisen elämässä on se, kun huomaa olevansa missiehdokkaita iäkkäämpi. Mokomat kun on meikattu epämääräisten täti-ihmisten näköisiksi niin, että ehdokkaisiin mieltyvät teinipojat tajuavat hieman vartuttuaan, että nämä saavuttamattomat, heitä vanhemmat naiset voisivatkin yhtäkkiä olla omasta kaveripiiristä. Jos siis tuntisi tarpeeksi tyhmiä ja kauniita naisia. Näihin koko kansan lempikaunottariin samaistuvat naiset puolestaan eivät koskaan pysty hahmottamaan missiehdokkaiden ikiä, sillä eiväthän ne nyt ole mitään henkilöitä.

Olen päättänyt kuitenkin vastustaa missikisoja, koska kieltäydyn olemasta niin lihava, että nämä nais... tytöt ovat kaikki minua pidempiä ja painavat poikkeuksetta yli kymmenen kiloa vähemmän. Minulla ei ole painokriisiä, enkä suostu sellaista saamaan, notta IN YOUR FACE Eino Makunen.

Tämän vastapainoksi lupaan ensi kerralla kirjoittaa kaljasta ja lenkkimakkarasta. Tai ainakin ajatella niitä kirjoittaessani.