Vantaa

Vai että blogipikkujoulut. (Meitsi on niin sisäpiirissä, ettette tajuukaan.) Eilen oli kaikkea blogipikkujouluja parempaa ja ihan oikeasti hyvääkin tekemistä. Kävelin Vantaan Varisto-nimisessä "kaupungin"osassa noin kaksi kilometriä väärään suuntaan ilman hansikkaita hirveässä pakkasessa ja pidin totaalisen epäonnistuneen ja kammottavan maljapuheen Mellunkylässä. On välillä terveellistä tehdä retkiä maaseudulle, ettei erehdy oikeasti luulemaan, että kaikkialla muuallakin Suomessa on asiat yhtä hyvin kuin Helsingissä.

Puoli tuntia kierreltyäni löysin Vantaalta bussipysäkin, josta meni busseja Helsinkiin. Tarkoitan siis, että meni yksi bussi - tunnin välein. Tästä oli kiittäminen erästä vastaan kävellyttä kohteliasta herrasmiestä, joka ystävällisesti neuvoi minut oikeaan paikkaan kysyttyäni miten Varistosta pääsee pois. (Oikeasti olisin halunnut sanoa: "Miten vitussa täältä saatanan maaseudulta pääsee sivistyksen pariin, perkele?") Herra totesi itsekin, että vähän peräkylässä ollaan. Mumisin vastaukseksi jotain epämääräistä. (Olisin halunnut sanoa: "No shit, Sherlock. Et kai sä hullu vaan asu täällä?")

Bussipysäkillä odotin loputtoman pitkät 17 minuuttia. Kiroilin ja potkin typerää vantaalaista penkkiä, kun ei ollut muitakaan vantaalaisia näköpiirissä. (Ellei lasketa niitä Vantaan synkissä metsissä majailevia susia ja karhuja, joita karkoitin kimpustani itse tekemälläni soihdulla. Olen nimittäin varsinainen erämies.) Varistossa oli metsää ja peltoa silmänkantamattomiin, vaikka alue oli ilmeisesti olevinaan teollisuusalue. Jossain keskellä peltoa saattoi nököttää joku Tarjoustalo tai Etola, ehkä.

Kaiken kaikkiaan noin 20 kilometrin matka Varistosta Mellunkylään kesti aika tarkalleen kaksi tuntia, rautatientorin kautta. Vai että sivistysvaltio. Pyh, sanon minä.

Noh, pidin huonon maljapuheen. Join pullollisen kuohuviiniä ja sitten lisää. En ole vieläkään lakannut palelemasta Vantaan jäljiltä, mutta jotain oikeudenmukaisuutta saattaa maailmassa olla jäljellä, sillä minulla ei ole tänään ollut krapulaa. (Toisaalta, eipä ole pekoniakaan.) Vantaa ja krapula kahden vuorokauden aikana olisi jo liian julmaa.

Harhauduin katsomaan Idolsia ja unohdin julkaista tämän. Katrin tukkaan on piilotettu mahdollisesti pienen kehitysmaavaltion väestö. Mut Ilkka on niin törkeen ihq.