Kieliopin musta aukko

Minä en todella osaa yhtään mitään. Tutkimukseni ovat tänään osoittaneet, että mielenterveys ei kärsi lauseenjäsennyksestä, vaan lauseenjäsennys kärsii mielenterveydestä. Terveiden ihmisten hommaa se ei ole. Pekonillinen pizza pelasti paljon. A intoutui tarjoamaan eilen gin toniceja ja senhän nyt tietää mitä sellaisesta taas seuraa. Harjoitan akateemisuutta vapaa-ajallani. Itsenäisyyspäivää piti lopulta mennä viettämään Kustaa Vaasaan, jonka ovella olen muutaman kerran jo alkanut kaivella taskusta kotiavaimia.

City-lehti jaksoi jauhaa myös pizzeriassa olleessa kummallisessa trendiliitteessä yhteisöllisestä yksilöllisyydestä eli MeWe-sukupolvesta, johon kuuluvat siis haluavat korostaa yhteisöllistä yksilöllisyyttään näyttämällä erilaisilta samalla tavalla kuin muut. En muista koskaan kuulleeni mitään näin typerää! Minusta tuo on jo lakannut olemasta hauskaa. Alkaa itkettää.

Puolueeton tutkijaryhmämme on tullut tänään myös siihen tulokseen, että juuston ja pekonin ajattelemisen suhteesta ajan hidastumiseen luennolla olisi muodostettavissa jonkinlainen matemaattinen kaava. Lisäksi kutosen spora vittuilee, Sara la Fountain on epämiellyttävä bimbo ja antiikin runojen kääntäminen väkinäiseen heksametrimittaan on typerää perseilyä.

Goottien ymmärtämisessä pääsin uudelle tasolle, kun tajusin, että goottius on selvästi seurausta liiasta vapaa-ajasta. Jos on jatkuvasti kovin tylsistynyt, saattaa alkaa käyttää tuntikausia aikaa korsetin kiristelyyn, pvc-hameeseen ujuttautumiseen ja tekokuitutukan kiinnittelyyn. Keksikää siis hyvät ihmiset lapsillenne tekemistä, ennen kuin teidänkin pikku Jani-Petterinne sydän kelluu häpeän meren usvaisella pinnalla ja loputkin sisäelimet ties missä ikuisen kärsimyksen piikkilanka-aidan ympäröimässä rakkauden mutalätäkössä.