Viiden pennin bisnespuheen oppitunti
Monet meistä haluavat vaikuttaa tärkeämmiltä kuin ovatkaan, ja tapoja siihen on monia. Työelämässä päteminen vaikuttaa usein ilmenevän ns. paskapuherekisterillä, jota varmasti itse kukin huomaa käyttävänsä ajoittain virallisissa yhteyksissä. Itse olen pistänyt merkille muutamia hyvin tavallisia puhekielen virallisuusilmentymiä, jotka suoraan sanoen ottavat minua helvetisti päähän.
1. Käsittämättömän turha sanojen toistelu
"Terve."
"Terve, terve."
"Meillä olisi tässä tällainen tarjous... tarjous, joka pitäisi saada... saada tuota tänään lyötyä... lyötyä lukkoon."
"Jahas, no katsotaan... katsotaan."
"Että tällaista... tällaista olis."
"Joo-o, joo-o."
"Kyllä, kyllä."
"Minun pitää tätä tuota katsoa... katsoa tuon meidän toimitus... toimitusjohtajan kanssa."
Lukkoon lyöminen on muuten myös vähän rasittava sanonta, mutta siis tuollaista hankalaa toistelua on aivan järjettömän tuskastuttavaa kuunnella.
2. Puoli
"Meillä on kyllä vähän kehittämistä vielä tossa mainospuolella, mutta siitä tiedetään enemmän, kun saadaan sitten tuon myyntipuolen budjetti tietoon tuolta tutkimuspuolelta."
Ai mikä puoli? Ai takapuoli? Ai mielipuoli vai? Menkää nyt jo vittuun niiden puolienne kanssa tai vedän pataan.
3. Lähdetään
Tänä vuonna meillä on tarkotus lähteä tarjoamaan tätä ideaa, jota lähdetään kehittämään tällaiselta asiakaslähtöiseltä pohjalta. (Juu, tämä "-lähtöinen" on ihan samaa sarjaa.)
Tervemenoa vaan. Lähtekää keskenänne.
4. Äänen madaltaminen
Tämä on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, että monet ihmiset eivät ilmeisesti huomaa madaltavansa ääntään ja vieläpä laskevansa äänenkorkeuttaan lausuman loppua lähestyttäessä siten, että ääni alkaa korista ja kuulostaa ikävältä. Uutistenlukijatkin tekevät tätä. Oikein tuntee vatsanpohjassa, miten yritetään olla uskottavia. Ai että.
5. Sanasto
Ei voi jättää toki mainitsematta varsinaista alan-kuin-alan slangia, joka tarkoittaa sitä, että mistään ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Mitäs jos rupeaisin kutsumaan vaikka paskalla käymistä sisällöntuotannoksi. Se on usein tuottoisampaakin.
Voisiko joku lisäksi keksiä deadlinelle jonkun kätevän suomennoksen? Ainejärjestön lehdelle terveisiä, että "kalmanlinja" ei kuulosta kovin uskottavalta.
1. Käsittämättömän turha sanojen toistelu
"Terve."
"Terve, terve."
"Meillä olisi tässä tällainen tarjous... tarjous, joka pitäisi saada... saada tuota tänään lyötyä... lyötyä lukkoon."
"Jahas, no katsotaan... katsotaan."
"Että tällaista... tällaista olis."
"Joo-o, joo-o."
"Kyllä, kyllä."
"Minun pitää tätä tuota katsoa... katsoa tuon meidän toimitus... toimitusjohtajan kanssa."
Lukkoon lyöminen on muuten myös vähän rasittava sanonta, mutta siis tuollaista hankalaa toistelua on aivan järjettömän tuskastuttavaa kuunnella.
2. Puoli
"Meillä on kyllä vähän kehittämistä vielä tossa mainospuolella, mutta siitä tiedetään enemmän, kun saadaan sitten tuon myyntipuolen budjetti tietoon tuolta tutkimuspuolelta."
Ai mikä puoli? Ai takapuoli? Ai mielipuoli vai? Menkää nyt jo vittuun niiden puolienne kanssa tai vedän pataan.
3. Lähdetään
Tänä vuonna meillä on tarkotus lähteä tarjoamaan tätä ideaa, jota lähdetään kehittämään tällaiselta asiakaslähtöiseltä pohjalta. (Juu, tämä "-lähtöinen" on ihan samaa sarjaa.)
Tervemenoa vaan. Lähtekää keskenänne.
4. Äänen madaltaminen
Tämä on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, että monet ihmiset eivät ilmeisesti huomaa madaltavansa ääntään ja vieläpä laskevansa äänenkorkeuttaan lausuman loppua lähestyttäessä siten, että ääni alkaa korista ja kuulostaa ikävältä. Uutistenlukijatkin tekevät tätä. Oikein tuntee vatsanpohjassa, miten yritetään olla uskottavia. Ai että.
5. Sanasto
Ei voi jättää toki mainitsematta varsinaista alan-kuin-alan slangia, joka tarkoittaa sitä, että mistään ei voi puhua niiden oikeilla nimillä. Mitäs jos rupeaisin kutsumaan vaikka paskalla käymistä sisällöntuotannoksi. Se on usein tuottoisampaakin.
Voisiko joku lisäksi keksiä deadlinelle jonkun kätevän suomennoksen? Ainejärjestön lehdelle terveisiä, että "kalmanlinja" ei kuulosta kovin uskottavalta.
lähettänyt Eräs Saara
6:45 ip.
11 kommenttia:
>Voisiko joku lisäksi keksiä deadlinelle jonkun kätevän suomennoksen? Ainejärjestön lehdelle terveisiä, että "kalmanlinja" ei kuulosta kovin uskottavalta.
Miten olisi perinteinen, kirjastosanastostakin tuttu, "eräpäivä". Kuvaava ja sopii kielenkäyttöön hyvin ollessaan hyvin vakiintunut termi vastaavasta yhteydestä.
"Minä halusin...halusin tehdä kokoelmalevyn"
:D
(ps. madaltaa = laskea korkeutta. >laskea voimakkuutta?)
Äh, äänityöläinen käsitti madaltamisen heti korkeuden muutoksena, mutta muisti sitten, että kansa käyttää sitä myös tarkoituksessa hiljentää. Tsori.
Äänen korkeuden laskemisestahan tässä puhuttiin. Ooksää taas kännissä?
"madaltavansa ääntään ja vieläpä laskevansa äänenkorkeuttaan "
Sitä mä vaan, että jos madaltaa ääntään tarkoittaisi laskea äänenkorkeuttaan (kuten se hyvin voikin tarkoittaa), niin tuo lause menisi näin: "laskevansa äänenkorkeuttaan ja vieläpä laskevansa äänenkorkeuttaan".
Että tällaista pohdintaa vaan. Ja ei, en ole vielä kännissä, mutta kohta.
Viiden pennin bisnespuhe on samaa sukua kaikenlaisen kertakaikkisen asiantuntijuuden kanssa. Nykyäänhän jokainen vihreiden kunnanvaltuutettukin tuntee esim. maapallon ilmastojärjestelmän toiminnan niin hyvin, että ihmetyttää mihin metereologeja enään tarvitaan.
Mitähän happosateille tapahtui? 80-luvulla hoetun mantran mukaan Suomen metsien pitäisi olla tuhoutuneita tähän aikaan. Koska kukaan poliitikko ei ole ottanut kunniaa ko. ilmiön torjunnasta, oletan että happosateetkin ovat yhä päällä. Täytyis keksiä joku vero niiden torjuntaan. Huu...
hahaha, meidän tekninen johtaja käyttää ilmaisua "kyllä kyllä", vaikkei häneltä olisi kysynytkään mitään. se on vain sellaista omaa ääneenpohdiskelua. ilman oikeita lauseita.
Kalmanlinjan uskottavuus kärsii lähinnä siitä, että niiden toimituspolitiikassa se tarkoittaa sitä päivää, jonka jälkeen päätoimittaja alkaa lähetellä anovia sähköposteja siitä, kuinka kiva olisi saada se sarjakuva loppuviikosta. Tai ensi viikon alussa viimeistään.
Lähtemisestä tulee mieleeni se, kuinka Jyrkissä, tuossa musiikkijournaslismin vinoon kuvatussa helmessä, oli aikanaan jakso, jossa juontajiakin otti päähän, kun aina "lähdettiin katsomaan" sitä ja sitä videota. Sitten ne yrittivät olla sanomatta niin, mutta sanoivat aina vahingossa. Oi niitä aikoja.
Eksyin joskus vuosia sitten Kafka-googlauksilta sun blogiin ja...nojoo ei mul ollu omii ideoita. Sä ideoit mun blogin nimen aika pitkälti.
Olet hauska.
t. varis
Deadline = määräaika, aikaraja? Ei se oo niin vaikeeta..
Mulla palaa aina käämi jos Nelosella on se yksi tietty setä lukemassa uutisia, sillä kun on tapana nielaista lauseitten loput samalla kun madaltaa ääntään. AAAARGH >:(
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu