Elokuun 2006 tilannekatsaus

Ohikiitävän hetken ajan olin aikeissa kirjoittaa jonkinlaisen tilityksen romansseista, aloitteentekemisistä ja epäonnistuneista suhtosista liittyen tapauksiin kuten kesän 2004 bussipoikakatastrofi tai kevättalven 2006 progekitaristi-insidentti, mutta onnekseni keksin jonkun mielenkiintoisemman aiheen, jota en enää muista.

Olen joskus aiemminkin kirjoittanut asuntoani terrorisoivista kaupunkihyttysistä, jotka ovat taas kesän jälkeen tykänneet hengailla katonrajassani päivisin ja ilmatilassa sänkyni yläpuolella öisin. Jotta elämäni ei olisi liian helppoa, saan nykyään järkyttävän pahoja allergisia reaktioita hyttysenpistoista minkä lisäksi kesän 2005 hyttysepisodin jälkeen olen alkanut saada vakavia aggressiivisia reaktioita hyttysten ininästä.

Nämä kaupunkihyttyset ovat ovelia pirulaisia. Yhdellä hyttysellä on tapana pistää arviolta 2421 kertaa ja lisäksi mokomat ovat pienempiä, äänettömämpiä ja tolkuttoman paljon nopeampia kuin maalaisserkkunsa. Noh. Kutinan, kuumotuksen, käsivarsien turpoamisen ja yöllisten itkuraivareiden seurauksena pidin ikkunaani kiinni pari päivää ja tilanne alkoi näyttää valoisammalta. Eilen kuitenkin kärsittyäni liian pitkään tunkkaisesta ilmasta ja asunnossani vallitsevasta trooppisesta ilmastosta päätin avata ikkunani ja sisään syöksyi viiden sekunnin sisällä kolme (3) hyttystä. Jonottavatko ne tuossa ikkunan takana!

Tänä kesänä olen saanut arviolta kaksi hyttysenpuremaa ulkotiloissa ja yli 100 sisätiloissa ollessani. Vähänpä on tolkkua siinä.

Päiväni sihteerikkönä alkavat olla luetut, vaikka minun alun perin piti jäädä osa-aikaiseksi opiskelujen alkaessa. Täytyy tunnustaa, että jostain syystä (enkä todella itsekään täysin käsitä miksi) nykyistä työtäni mieluummin teroittaisin ahmojen hampaita tai kylvettäisin jotain ällöttäviä ja haisevia asioita... viemärissä, mutta en silti tiedä mitään ahdistavampaa, rasittavampaa ja epämiellyttävämpää kuin työnhaku. Paitsi ehkä työnhaku pää alaspäin krapulassa samalla kun joku työntelee nauloja varpaankynsien alle... sitäkin on tapahtunut!

Lopuksi haluaisin vielä kysyä, miksi rikkaat ihmiset saavat paljon asioita ilmaiseksi, mutta köyhät eivät. Vähänpä on tolkkua siinäkin.