Talvi yllättää joka vuosi
Mietin, etten halua olla paikalla, kun tuo kaikki sulaa, mutta tässä on, eikä muuta voi. Olen yrittänyt fiilistellä tunnelmallista talvimusiikkia ja nähdä romantillisen puolen tässä typerillä leveysasteilla asumisessa, lumessa ja kylmässä. Vähän sain psyykattua, mutta sitten menin ulos, ja ihan paskaahan se on.
Äidin mukaan kotikissat ovat inkarnaation ylimmällä asteella, koska niiden ei tarvitse mennä ulos.
Ehkä muutan etelään ensi kesän jälkeen. Vaellan sivuttain kuin ravut!
Äidin mukaan kotikissat ovat inkarnaation ylimmällä asteella, koska niiden ei tarvitse mennä ulos.
Ehkä muutan etelään ensi kesän jälkeen. Vaellan sivuttain kuin ravut!

3 kommenttia:
Äitisi on oikeassa.
Minä taas lienen (ehkä, korkeintaan) samalla ravunkäyntiasteella kuin sinäkin. Ja muutan "ehkä" etelään "joskus". Ryhdyn muuttolinnuksi.
(Vai romantillisen? Ah, niin kaunista niin kaunista, ja ai kun kiva takkatulen ääressä köllötellä kaksin... ;-)
Minua epäilyttää tämä lievästi liehittelevä vakiokommentoija Joku. Rasittava nimimerkki noin ensiksikin. Onkohan se komea?
Lievästi liehittely on paheeni, mutta että komea? Hah, johan tuolle nauravat apinatkin. Liehittelevätkö komeat muka tuntemattomia netissä? Kaiken lisäksi olen sinulle aivan liian vanha. Vaikka meillä ei siis voikaan olla yhteistä tulevaisuutta, pidän sinusta silti.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu