Mitä se mulle kuuluu mitä mä teen

Epämääräisten tekijöiden myötävaikutuksesta jouduin eilen katselemaan MTV3.doc-dokumenttisarjan ohjelmaa Pahuuden siemen. Se oli todella huono! Olen aiemmin katsonut kaksi kertaa ko. dokumenttisarjan esityksiä ja molemmilla kerroilla puolet ohjelmasta on ollut kuvaa siitä, miten synkeä hahmo kävelee sateessa panhuilumusiikin säestyksellä - tai jotain vastaavaa sentimentaalista paskaa.

Hämmentävästi tässä dokumentissa tekijät eivät tuntuneet olevan ainoita idiootteja, vaan myös haastatellut asiantuntijat puhuivat tyhmyyksiä. (Olivat toisaalta saksalaisia, joten tämä ei sinänsä yllätä.) Koko dokumentin ydinajatus tuntui olevan se, että oikeasti ihminen ei tee, mitä haluaisi tehdä, vaan hän tekee niin kuin hänen aivonsa häntä käskevät tekemään. Missä nämä henkilöt ovat itse sillä aikaa, kun heidän aivonsa tekevät päätöksiä heidän puolestaan?

Dokumentissa ei puhuttu alitajuisista asioista, eikä millään tavalla korostettu sitä, että kun ihminen luulee tekevänsä tietoisen valinnan, hänen aivossaan tapahtuu paljon tiedostamattomia asioita, jotka tiedostamattomasti vaikuttavat tiedostettuun valintaan - tai jotain tämän suuntaista. Ei. Suuri uutinen oli siis se, että aivot ohjaavat toimintaamme. Whoa!

Lisäksi ohjelmassa oli useita pienempiä ongelmia, kuten se, että suurimman osan ajasta dokumentissa esiteltiin tutkimusta, jossa tutkittiin väkivaltarikollisten aivojen poikkeavuuksia. Ohjelmassa kuitenkin puhuttiin myös lääketieteen historiasta, jossa kaikenlaisten rikollisten kallon muotoja tutkittiin, jotta löydettäisiin poikkeavuuksia. Tämän jälkeen sitten uudestakin tutkimuksesta puhuttaessa käytettiin termiä "rikollinen". Itse näkisin asian niin, että on vähän eri asia hakkaako mummon tohjoksi vaahtosammuttimella vai vetääkö firman tililtä välistä muutamia tonneja.

(En uskaltaisi mennä väittämään että aivojen fysiologia on lähtökohtaisesti perillä yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevista moraalikäsityksistä ja laeista, kun taas perusteettoman väkivaltaisen käyttäytymisen voidaan kai katsoa olevan yhteiskunnallisista oloista riippumatta merkittävää noin niin kuin laumaeläimen näkökulmasta. Mistä lie otsalohkon alikehittyneestä empatiakeskuksesta puhuivat dokumentissa. Se ei ollut minusta edes uusi juttu, mutta ilmeisesti saksalaisten mielestä oli.)

En ymmärrä miksi vaivaudun edes kommentoimaan tällaista nykyisenlaisen TV:stä tulevien dokumenttien yleisen alennustilan huomioon ottaen. Ehkä siksi, että minusta on pohjattoman huvittavaa ajatella, että joku abstrakti minuuteni killuu missä lie astraalitilassa sillä aikaa kun aivoni tekevät päätöksiä, ilman että voin vaikuttaa itse asiaan mitenkään! Kehtaavatkin!